Durarara!! oli minulle pitkästä aikaa kokeilu palata animen pariin. Sitä suositellut ystäväni sanoi sitä kevyeksi hyvää mieltä tuottaneeksi sarjaksi, jonka katselukynnys ei ole korkea. En ollut oikein varma oliko tuo kuvailu varsinaisesti sellainen, joka vetosi minuun. Minä nimittäin lopetin animen katsomisen suureksi osin siksi, etten löytänyt syvällisiä sarjoja. Kohtaamissani ohjelmissa taistelivat pinkkihiuksiset tytöt jättiläisroboteissa ja se ei ollut ihan sitä mitä hain.
Sarja tuntuu massiiviselta henkilögallerialeikkikentältä: tarina
sijoittuu Ikebukuro nimiseen Tokion osaan, jossa naispuolinen Päätön ratsumies
toimii alamaailman kuriirina moottoripyörällään. Samaan aikaan alueella
tapahtuu murhia, käynnistyy jengisota ja erikoisin voimien varustautuneet
henkilöt ottavat mittaa toisistaan. Unohtamatta pakollista
rakkauskolmiodraamaa, jossa jokaisella osapuolella on salaisuuksia. Kuulostaa
sekavalta, eikä kyse ole pelkästään huonojen selitystaitojen syytä.
Juonellisesti Durarara!! on varsin omaperäinen. Yli kymmenen
päähenkilön sarja, joista oikein kukaan ei nouse paljoa tärkeämmäksi kuin muut,
kuulostaa epämääräiseltä. Hieman sekava sarja olikin, muttei
seurattavuudeltaan, vaan siksi ettei se oikein tunnu tietävän mihin se haluaa
katsojaansa viedä. Valtaosalla hahmoista ei tunnu olevan minkäänlaista
tavoitetta vaan ovat olemassa juonellisina törmäyspisteinä.
Sarjasta julkaistaan dvd-kokoelmaboksi kesän aikana, joka lienee paras tapa saada sarja omaan hyllyynsä. Kaksikymmentäviisijaksoiselle sarjalle tulee hintaa noin 50e, joka minusta ei ole kamalan paha hinta.
Sarjasta lisää: Wikipediassa
Arvosana: 2/5
Kevyt ja helposti lähestyttävä
sarja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti