keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Itseäni kiinnostavat lautapelit

Tällä viikolla päädyn listaamaan pelejä, joiden hankkimista harkitsen. Tämä siksi, etten ole yksinkertaisesti ehtinyt pelata mitään uutta.

Arctic Scavengers


Korttipakan rakennuspeli maailmanlopun jälkeisessä maailmassa. Peli viehättää ulkonäöllisesti suuresti ja siitä näkemäni arvostelut ovat olleet positiivisia. Eri asia kestäisivätkö peliseurani peliä, jossa ollaan kovin tiukasti toisten kurkussa kiinni.

Hauska videoarvostelu pelistä:
Shut Up and Sit Down: Arctic Scavengers - Revenge is a Dish Best Served Cold

Peli Board Game Geek-sivustolla


Eldritch Horror


Yhteistyöpelit ovat minulle suurelta osin vielä pelaamatta. Eldrich Horror kuulostaa mainiolta peliltä ja muutamat tuttavani pelaavat tätä säännöllisesti.


Videoarvostelu:
Miami Dice, Episode 129 - Eldritch Horror

Peli Board Game Geek-sivustolla

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Edellisen viikon katsaus ja tämän viiikon tavoitteet

1. Kirjoittaminen: Joka päivä toivon syntyvän 700 sanaa tekstiä johonkin.

Saavutin tämän. Tekstin taso muutamana päivänä, jolloin olin kipeä ei kuitenkaan täytä odotuksia.  


2. Rutiinit: Satusivu, raapale ja ylimääräinen luova asia jokaisena viikonpäivänä.

Sekä satu että sarjakuva etenevät hyvin. Raapaleita kirjoittaessani minulla on alkanut olla vaikeuksia rajata tätä noin sataan sanaan. Koen tämän positiiviseksi, koska raapaleet itsessään eivät ole minulle oikeastaan päämäärä. 

3. Velvollisuudet: Neljä blogipostausta ja kolme kirja-arvostelua.

Blogit onnistuivat, kirja-arvosteluja ehdin tehdä yhden. Samalla sain kirjoitettua apurahahakemuksen. Mahdollisuuteni saada moinen lienee samaa luokkaa, kuin voittaa pääpalkinto lotossa. 

4. Editointi + Järjestely - Joka päivään puolentunnin editointihetki.

En jotenkin malttanut editoida. Uuden tekstin kirjoittaminen tuntuu niin palkitsevalta verrattuna editointiin, että on vaikea keskittyä vanhan hiomiseen. 

5. Kirjoituskilpailutekstin ensimmäinen versio.
 
Teksti ei edennyt edellisviikosta, jolloin kasassa oli idea ja luonnoksen alku. 



Yleiseksi arvosanaksi annan viikolle 6/10. Tavoitteeni ovat samat kuin edelliselläkin viikolla.

perjantai 25. huhtikuuta 2014

Huhtikuun kirja-arvostelut

Huhtikuussa on tosiaan riittänyt monipuolisesti luettavaa. Näistä julkaisuun asti ehtineet esittelyt:



Hiljaisuuden hetkiä : inspiroivia ajatuksia ja kuvia


Simon Tofield: Simonin kissa: Tuplasuperjättipakkaus


Juri Nummelin (toim.): Sotaa, sutinaa, seikkailua : suomalaisesta kioskikirjallisuudesta









Gene Wolfe: Sovinnontekijän kynsi











Catherynne M. Valente: Tyttö joka putosi satumaan alle ja juhli varjojen valtakunnassa










Ja viimeiseksi Kingin Tohtori Uni, jonka olen kyllä ehtinyt jo omassakin blogissa julkaista. 

Stephen King: Tohtori Uni

Dokumentteja luovista ihmisistä

Viikon videoviestiksi päätin keksiä vähän erilaista viihdettä ja lopulta päädyin listaamaan muutamia minusta mielenkiintoisia dokumentteja, jotka käsittelevät luovia ihmisiä ja heidän näkemyksiään. Näiden saaminen käsiin voi olla vaikeaa.


The Mindscape of Alan Moore (2005)

Harvinaislaatuinen haastatteludokumentti sarjakuvamestari Alan Mooresta, joka ei yleisesti ole ollut kovinkaan mielellään julkisuudessa. Mooren ajatusmaailma on niin omaperäinen, että se tekee hänestä kovin kiehtovan persoonan. Vaikka ajatusmaailmaa en voi sanoa jakavani, ei miehen ajatuksia voi olla kunnioittamatta.


No Maps for These Territories (2000)

Kyberpunkin luoja William Gibson avaa maailmankuvaansa automatkan aikana. Kiehtova monella tapaa ja suositeltavaa katsottavaa esimerkiksi sci-fin kirjoittamista harkitseville.


In Search of Steve Ditko (2007)

Tähän dokumenttiin tartuin oikeastaan tietämättä yhtään miehestä mitään. Tiesin hänen olevan sarjakuvapiirtäjä ja hämähäkkimiehen ensimmäinen kuvittaja, mutta suunnilleen siihen se jäikin. Dokumentti kuitenkin avasi miehen tarinaa ja kerrottavaa löytyi paljon. Henkilökohtaisesti tämä saattoi olla minulle paras näistä kolmesta, koska tavallaan tiesin mitä kaksi muuta pitivät sisällään.

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Lautapeli: Portobello Market

Portobello Market on peli, joka on ollut hyllyssäni pelaamattomana vuodenpäivät. Investoin peliin joskus aikanaan lautapelit.fi-pelikaupan alennusmyynnistä, mutta pelaamaan asti peli ei päätynyt. Syynä tähän lienee että peli vaikuttaa paljon monimutkaisemmalta kuin onkaan.

Nyt asia on vihdoin korjattu ja takana on muutama peli. Monimutkaiselta vaikuttavan pelin mielikuva oli kovin vääristynyt, sillä peli on todella yksinkertainen. Jokainen pelaaja on toriyrittäjä, joka pyrkii rakentamaan kojuja ja houkuttelemaan näille parhaimmat asiakkaat. Kojuja voi rakentaa vain kortteleihin, jossa bobby on vahtimassa. Tämä luo pelinsisäisen kilpailutilanteen: miten ansaita eniten pisteitä rajallisten toimintojen ja rakennuspaikkojen avulla?

Peliin mahtuu maksimissaan neljä pelaaja ja henkilökohtaisesti minusta tuntuu että peli ei toimi kovin mielekkäästi vähemmillä pelaajilla. Tähän on syynä taistelu kojujen sijoittelusta: enemmän pelaajia tarkoittaa useampia tahoja, jotka taistelevat samoista pisteistä. Pienemmillä pelaajamäärillä asiakkaiden rooli myös korostuu, koska elintilaa kojuille on yksinkertaisesti enemmän.

Asiakkaisiin onkin piiloitettu närkästyksen aihe. Niillä kun voi ja pitääkin sabotoida toisten peliä, jotta itse saisi omien kujiensa päähän arvokkaammat asiakkaat. Nämä ovat siis nappuloita, joiden avulla pelaajien rakentamat kojut pisteytetään. Jokaisen kujan päähän tulee pelin kuluessa yksi asiakas, joita on kolmea sorttia: palvelija, porvari ja ruhtinas. Näistä porvarit ovat haluttuja, kun taas ruhtinas on pelin viimeiseksi asetettava asiakas. Tämän pistekerroin on niin suuri, että se on toiminut ratkaisijana jokaisessa pelissä mitä olen pelannut.

Pelin suurin ongelma on sen uudelleenpelaamisarvossa. Peli nimittäin tuntuu kuluvan käytössä varsin nopeasti, sillä peliin ei tunnu olevan piiloitettu kovinkaan syvällisiä taktiikoita.
Lähiö alkaa olla täynnä kojuja seuraavan odottaessa tyhjänä bobbya. 
Arvosana 2 /5
Simppeli perhepeli, jota pelaa aika-ajoin. Peli ei kuitenkaan tunnu kaappaavan asemaa vakituiseksi pelattavaksi peliksi.



tiistai 22. huhtikuuta 2014

Edellisen viikon katsaus

Mennyt viikko oli minulle aika kurja kokemus. Esin alkuviikko juoksin kiireestä toiseen ja loppuviikosta tulin kipeäksi. Samalla tuli missattua näiden kahden blogipostin deadline, joka vähän ärsyttää. Kuumetta on yhä, mutta pakottauduin sentään ylös sängystä.

Asettamani tavoitteiden tarkastelu:



1. Kirjoittaminen: Joka päivä toivon syntyvän 700 sanaa tekstiä johonkin.

Ei onnistunut. Jonkin verran tekstiä syntyi, muttei kuitenkaan maininnan arvoisesti. 


2. Rutiinit: Satusivu, raapale ja ylimääräinen luova asia jokaisena viikonpäivänä.

Tämä osio on valopilkku muuten niin huonon viikon keskellä. Sain loppuun Nälkä nimisen sarjakuvakäsikirjoituksen ensimmäisen lehden ja aloitin seuraavaa. Samalla kirjoitin satuja eteenpäin tasaisesti. 

3. Velvollisuudet: Neljä blogipostausta ja kolme kirja-arvostelua.

Blogit onnistuivat, kirja-arvosteluista jäi uupumaan yksi, koska ei riittäneet voimat. 

4. Editointi + Järjestely - Joka päivään puolentunnin editointihetki.

Skannailin satusivuja ja sarjakuvasivuja ylös. Laiha lohtu, mutta jotain. 

5. Kirjoituskilpailutekstin ensimmäinen versio.
 

Minulla on viimein idea ja sivun verran tekstiä.


Yleiseksi arvosanaksi annan viikolle 5-/10. Tavoitteeni ovat samat kuin edelliselläkin viikolla.

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Tukku lyhytelokuvia

Joshua Bregman: Scattered

Joshua Bregman tulkitsee Ken MacLeodin ideaa, jossa poika tapaa isänsä ensimmäistä kertaa tämän päästyä vankilasta. Tämän syyttömyydestä vakuuttuneella pojalla on kuitenkin edessään raskas oivallus.

Vahvaa henkilöihin sidottua draamaa, joka nojaa pitkälti rivienväliseen tunnelmaan.


GVAcreative:Hong Kong Will Be Destroyed After 33 Years

Lyhyt sci-fipätkä siitä kuinka Hong Kongiin on osumassa meteori 33 vuoden päästä. Ei tavallaan kummoinenkaan video. Saavuttanut suuren suosionsa kenties siksi, että Kiina koitti estää videon levityksen. (Se miksi on minulle vähän arvoitus, koska video ei nyt sinällään sisällä mitään valtiovallan vastustusta tms.)


Felix Joleanes: Trickster - The Matrix Fan film 

Joleaneksen toiminnantäytteisen Matrix fanivideo näyttää miten pienen budjetinkin projekteihin voidaan saada aikaiseksi kelpoja erikoistehosteita. Myöskin kuvauspaikka on varsin näyttävästi valittu.

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Tietokonepeli: Deus Ex: Human Revolution



Tämän viikon peliksi minulla nousi Deus Ex: Human Revolution. Sain sen aikanaan steamin kautta ystävältäni, jolle oli kertynyt useampikin kappale kyseistä peliä.
Ennakko-odotukseni pelistä olivat varsin korkealla. Alkuperäinen Deus Ex oli monessa mielessä genremullistaja, joka saavutti vankan jalansijan genressään. Heikomman jatko-osan jälkeen kolmannen osan sanotaan palaavan tasolleen. Eikä syyttä sanota. Peli nimittäin on koukuttava. Jopa siinä määrin koukuttava, että huomasin laiminlyöväni muita vapaa-ajanvietteitäni kuten kirjoittamista. 

Pelin tarina alkaa kun biotekniikkaa valmistavan Sarif suuryrityksen tutkimuslaitokseen tehdään isku. Iskusta selviää vain kolme henkilöä, joista yksi on pelin päähenkilö turvapäällikkö Adam Jensen. Hänkään ei tosin selviä vammoitta, vaan pitääkseen hänet hengissä Sarif pumppaa tämän täyteen jos jonkinmoista biotekniikkaa. Toipilasaikaa ei anneta, vaan Jensen joutuu oitis takaisin kentälle ratkomaan tapahtumaketjua.

Päähenkilö on kuin ihmiskokoinen linkkuveitsi. Kaikki työkalut samassa paketissa.
Päälisin puolin peli vaikuttaa perus FPS-peliltä, mutta kun peliin uppoutuu pienenkin hetken ajan, huomaa ettei kyse ole tusinaputkijuoksusta. Peli nimittäin tarjoaa jokaiseen päämäärään reitin eri taitoja käyttämällä. Suoraviivaisin pelaaja voi yhä ampua tiensä vartijoiden lävitse, mutta paljon palkitsevampaa on hiippailla vartijoiden ohitse näiden huomaamatta.

Pelimaailma on mahtava. Ränsistynyt Detroit vilisee vanhaa kunnon Blade Runner-teemaa, täyteen ahdettu Hengsha puolestaan vie Kyperpunkkia Aasian suurkaupunkiin. Jokainen paikka on täynnä pieniä yksityiskohtia, kuten salaisia huoneita löydettäväksi. Ääninäyttelijät ovat pääsääntöisesti ensiluokkaisia, joskin päähenkilön jatkuvasti machonoloinen möreys tuo mieleen Batmanin.  

Jos pelistä pitäisi etsiä moitittavaa niin inventaario ja pelin karttapalvelu ovat hieman kömpelöitä. Tästä varmaan voi syyttää konsoliversioita, jotka vaativat peliltä yksinkertaisuutta. Pelistä myös löytyi kiusallinen bugi, jossa yksi tehtävähenkilöistä katosi jonnekin taivaalle oikean kerrostaloasunnon sijaan.

Peliin vierähtävästä ajasta on vähän vaikea sanoa mitään. Paljon peliajan kestosta riippuu nimittäin pelaajan innosta könytä eri paikkoja lävitse. Itselläni on peliin uponnut noin kolmekymmentä tuntia ja uskoisin olevani pelissä noin puolessa välissä. 




Deus Ex-tulevaisuus on valotauluhelvetti.


Arvosana 4+/5

Kokonaisuutena piristävä sci-fipeli, joka kaappaa mukaansa.


maanantai 14. huhtikuuta 2014

Edellisen viikon katsaus

Tämän viikon tavoitteena on parantaa suoritusta. Enemmän vaativat kategoriat

1. Kirjoittaminen. Joka päivä toivon syntyvän 1000 sanaa tekstiä johonkin.
Tämä ei toteutunut. Tekstiä syntyi joka päivä n. 500 sanaa, ja kahtena tuli tuo 1000 täyteen. Aika kauas tavoitteista jäin. Toisaalta tekstiä syntyi kuitenkin enemmän kuin tavallisena viikkona. Yhtäkaikki pettynyt olen, mutten kamalan yllättynyt.

2. Rutiinit.Satusivu, raapale ja ylimääräinen luova asia jokaisena viikonpäivänä.
Tämä puolestaan onnistui. Aloitin uuden sarjakuvatarinan ja muutenkin rutiinit toimivat hyvin.

3. Velvollisuudet. Neljä blogipostausta ja kolme kirja-arvostelua.
Onnistui, joskin olen yhä suossa kirja-arvostelujen suhteen, sillä kuusi kirjaa odottaa yhä niin lukemista kuin arvosteluakin.

4. Editointi + Järjestely Joka päivään puolentunnin editointihetki.
Editoin raapaleet ja kävin lävitse useita kokoelmatekstifileitä. Mielestäni potentiaalista tavaraa löytyi yllättävän paljon.

5. Kirjoituskilpailuteksti.
Ei onnistunut. Idea hiljalleen muotoutuu, mutta se ei vielä ollut valmis kirjoitettavaksi.

Kokonaisarvosanaksi 7-/10. En ollut valmis vielä näin kovaan suoritukseen. Silti koen positiiviseksi monet ilmiöt, jota tässä ahkeroinnissa on tullut.

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Viikkotavoitteet 5



Yritän tällä viikolla samoja päämääriä kuin viimekin viikolla, hieman helpottaen tavoitteita.

1. Kirjoittaminen.
Joka päivä toivon syntyvän 700 sanaa tekstiä johonkin.

2. Rutiinit.
Satusivu, raapale ja ylimääräinen luova asia jokaisena viikonpäivänä.

3. Velvollisuudet.
Neljä blogipostausta ja kolme kirja-arvostelua.

4. Editointi + Järjestely
Joka päivään puolentunnin editointihetki.

5. Kirjoituskilpailutekstin ensimmäinen versio.

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Pikakelausarvostelut 8: Jälleen kerran kauhua.



Pikakelausleffa-arvostelut ovat lyhyitä yhteenvetoja elokuvista, sen enempää niitä perustelematta. Linkit vievät elokuvien IMDB-sivuille.

Ruins (2008)      1-
Joukko turisteja matkaa Meksikoon lomalle. Siellä vierailevat raunioilla, joissa asuu muinainen paha. Monessa mielessä kovin köyhä elokuva: juoni on mitäänsanomaton, näyttelijät kehnoja ja lavastus/efektitkin aika huonoja.

1408 (2007)         3-
Stephen Kingiä, jota tähdittää John Cusack. Hotellien paranormaaleista ominaisuuksista kirjoittava kirjailija törmää huoneeseen, jossa oikeasti on outouksia. Yksinkertainen idea, josta otetaan kaikki mahdollinen irti. Omissa kirjoissani niitä parempia King-tulkintoja.

Carrie (2013)       2-
Remake Kingin klassikosta, tällä kertaa Chloë Moretzin ja Julianne Mooren näyttelemänä. En ole koskaan ollut oikein uusien versioiden ystävä. Elokuvia on vaikea olla vertaamatta alkuperäiseen ja vertailu on epäreilu, koska alkuperäisen puolella on nostalgiaa ja muistoja. Tälläkin elokuva kalpenee muistoille.

Dream House (2011)      3+
Daniel Craig on muuttanut perheineen uuteen lähiöön. Kaikki ei kuitenkaan tunnu olevan hyvin ja pian paljastuukin, että talon entiset omistajat murhattiin. Se on kuitenkin vain ongelman alku, koska murhaaja vaikuttaa palanneen. Elokuva on enemmänkin jännitystä kuin kauhua. Pidin kuitenkin suhteellisesti.