Osana nuoruuden nostalgiatrippiä olen lukenut vanhoja roolipelejä. Yksi näistä on minulta nuoruudessani ohitse mennyt Shadowrun.Shadowrun yhdistää kyberpunkin ja fantasian. Maailma on täynnä dekkaritarinoita suuryritysten etujen varjossa, salaisuuksia jahtaavia hakkereita ja välejä selvitteleviä jengejä.
Tähän maailmaan sijoittuu Shadowrun Returns tietokoneroolipeli. Peli on klassinen, isometrisestä kuvakulmasta toteutettu tietokoneroolipeli.
Pelin puitteet ovat hieman vaisut. Ensivaikutelma ei nimittäin huimaa päätä. Musiikki on alusta lähtien hieman teennäistä ja hahmojen dialogi tulee pelkkänä tekstinä. Nopeasti peli vaikuttaakin Jagged Alliance 2-pelin ja Baldurs gate sekoitukselta.
Pelin ongelmat jatkuvat kun toiminta alkaa, pelaajalla on valittavanaan useita vaihtoehtoja, mutta kaikki tuntuvat vievän enemmän tai vähemmän samaan lopputulokseen: vastustajaan sattuu. Vahinkojen määrä, osumatarkkuus ja aseiden kantamat ovat todella pintapuolisesti asetettu.
Näiden ongelmien takaa kuitenkin löytyy pelistä asennetta. Juoni on toimiva ja se onnistui kaappaamaan minut mukaansa. Myöskin tunnelma on onnistunut. Lisäpisteen peli ansaitsee myös loistavasta kommunikaatiosta peliyhteisön kanssa: peliin on julkaistu kenttäeditorit omien tehtävien tekoa varten ja peli kannustaakin jakamaan tuotoksiaan.
Peli Steam-verkkokaupassa
Arvosana: 3+/5
Asenteellinen tietokoneroolipeli, joka tarinankerronnallaan onnistuu voittamaan monia muita heikkouksiaan.
