Kesäkuulumisia

Passiivisuus kirjoituspuolella sen kun jatkuu. Kirja-arvosteluista pääsin eroon. Varsinaiset tekstit etenevät etanavauhdilla ja ei ole oikein innostusta. Pitäisi saada jonkinlaista ulkoista ärsykettä. Kenties kirjoituskilpailu tms. voisi toimia. 

Viime viikon viihdepuoli:

Tietokonepelit (samat kuin viimeksikin)
-Witcher 2
-Guild Wars 2
-Starcraft 2

Sarjat
-Vikings
-Spartacus: Blood and Sand
-Burn Notice

Kirjat
-Shakespeare: Loppiaisaatto

Sarjakuvat
-Jennifer Blood: Ninjettes
-Red Team
-Benny Breakiron 1-2

Audiobookit
-Jim Butcher: Skin Game - Dresden Files 15

Pientä tekohauskaa: Cubicles & Careers

FantasyCon on ottanut mainion linjan conimainonnassaan. He nimittäin ovat tehneet viisiosaisen fantasiasketsin, jossa joukko fantasiahahmoja pelaa tavallisen toimistohenkilöiden elämää. Jokaisella pätkällä on pituutta vain minuutin verran, joka on hyvä kahdestakin syystä. Se laskee varmasti kynnystä katsahtaa videot & kevyt vitsi kantaa koko videon ajan.

Cubicles & Careers Episode 1: Orc
Cubicles & Careers Episode 2: Elf
Cubicles & Careers Episode 3: Cleric
Cubicles & Careers Episode 4: Knight
Cubicles & Careers Episode 5: Wizard Cubicle Master

Lautapeli: Bang!

Ostin Bangin yli puoli vuosikymmentä sitten. Kyseessä on pikkunäppärä illanistujaispeli, joka ihastutti ensimmäisestä kerrasta kun sitä pelasin. Peli ei kuitenkaan oikein päässyt suosioon peliporukassani ja putosi pois muiden pelien alta. Nyt pyrin palauttamaan pelin, sillä siinä on muutamia ominaisuuksia joista pidän suuresti.

Peli heittää pelaajat villinlännen kaupunkiin. Yksi pelaajista on sheriffi, jonka tehtävänä on puhdistaa 

kaupunki lainsuojattomista. Sheriffillä on apunaan joukko apulaissheriffejä, joiden henkilöllisyyttä ei kuitenkaan tiedä. Lisäongelmaa lisää vielä petturi, joka haluaa päästä eroon niin muista roistoista, kuin lainvartijoista.

Ainoastaan sheriffin rooli on julkinen, kaikki muut piilottavat henkilöllisyytensä. Kukin pelaaja saa käsiinsä joukon kortteja joilla vaikuttaa kanssapelaajiinsa. Nämä pääsääntöisesti vaikuttavat, kumpaan tahansa viereisistä pelaajista. Alkaakin kissa ja hiirileikki, jossa roistot yrittävät saada sheriffin hengiltä ja päinvastoin. Peli jossain mielessä muistuttaa salattujen rooliensa takia Mafiaa/Werewolfia/Resistancea, kenestäkään ei oikein saa selvyyttä, ennen kuin luodit alkavat lentää.

Pelin oppimiskynnys ei ole korkea. Pelin mekaniikoista saa täysin otteen jo ensimmäisellä pelikerralla. Samaan aikaan pelissä on kuitenkin syvyyttä sen verran, että se tuntuu tuoreelta. Montaa peliä putkeen ei kyllä jaksa. Tämä peli on kuitenkin minun pelilistalla yksi hyvä välipeli isompien pelien välissä.

Sheriffi, Slab the Killer, jolla on 4 "elämäpistettä" jäljellä on aseistautunut Schofieldillä, jolla voi ampua kahden pelaajan päähän. Vielä kun hän tietäisi ketä ampua.

Pelistä muualla:

BoardGameGeek-sivustolla

Boardgamebloggerin arvostelu

 

Mekaniikat: korttipelit, salattu henkilöllisyys ja pelaajien kuolema(player elimination).

Arvosana 2+/5

Kiva, vauhdikas korttipeli, joka on samalla kelpo välipeli. 

Juhannuksen jälkimainingeissa

Minulla on takana varsin rauhallinen juhannus. Jonkin verran jalkapallon seuraamista, jonkin verran sarjoja ja lukemista. Juhannus itselle on juhla, jonka kaikkein mieluisimmin viettäisi rauhoittuen mökillä. Tällä kertaa sitä mahdollisuutta ei ollut tarjolla, mutta kaikenkaikkiaan ihan kiva kokemus tämäkin.

Tämän viikon kirjoitustavoitteet sisältävät:

-Kirjoituspöydän pyyhkiminen arvostelukirjoista. Niitä on kolme luettuna, mutta arvostelujen tekeminen on laahannut.

-Satusivu, sarjakuvasivu ja raapale joka päivälle.


Viime viikon viihdepuoli:

Tietokonepelit
-Witcher 2
-Guild Wars 2
-Starcraft 2

Sarjat
-Vikings

Kirjat
-Michael Moorcock: Teräksinen Tsaari
-William Shakespeare: Timon Ateenalainen

Audiobookit
-Jim Butcher: Skin Game - Dresden Files 15

Sarjakuvat
-Lise Myhre: Nemi 4
-Dragon Age

Lautapelit
-Bang!

Pikakelausarvosteluja: Vahvaa Draamaa 2

Dallas Buyers Club                                        3/5

Matthew McConaughey esittää aidsia sairastavaa huijaria, jolle sairauden saaminen saa aikaiseksi tilaisuuden kohdata itsensä ja samalla auttaa muita samassa tilanteessa olevia. Voitti kolme oscaria pääosasta, sivuosata ja maskeerauksesta.

Jossain mielessä kovin raskasta, mutta laadukasta katsottavaa.



American Hustle                                           3/5
Ammattihuijari Irving Rosenfeld (Christian Bale) on jäänyt kiinni ja joutuu auttamaan FBI:tä näiden yrittäessä saada koukkuun poliittisia vaikuttajia lahjonnan vastaanottamisesta.

Hyviä henkilöhahmoja ja näiden välisiä suhteita.


Silver Linings Playbook                                4/5
Vaimonsa pettämisen todistanut Pat(Bradley Cooper) on vapautunut mielisairaalasta ja koittaa sopeutua takaisin yhteiskuntaan. Lisäväriä tapahtumien kulkuun tuo Jennifer Lawrencen esittämä tyttö, jolla on myöskin omat ongelmansa.

Vahvaa draamaa ja keräsi ilmestyessään Oscareita. Odotin elokuvalta hieman enemmän hehkutukseen nähden, mutta silti pidin. Pääroolien esittäjät esittävät mielenterveydellisiä ongelmiaan enemmän kuin hyvin.

 
Don Jon                                                       3-/5

Joseph Gordon-Levittin ensimmäinen ohjaustyö, jossa päättää itse näytellä pornoriippuvaista miestä ja valitsee tyttöystävä näyttelemään Scarlett Johanssonin. Lähtökohdista voisi murjaista vitsin jos toisenkin.

Pinnan alla kuitenkin piilee ihan ehjä draamaelokuvakin, jota on höystetty huonolla komedialla.

One-shot sarjakuvien arvosteluja 1: Zombeja

Zombie aihepiiriä käsitteleviä tuotoksia tuntuu tulevan kuin sieniä sateella. Valtaosa näistä on muutenkin maultaan kuin sieniä: ne saa alas vaan suuren viinimäärän kanssa. Ohessa lyhyt listaus muutamasta mitä olen alkuvuodesta lukenut. Ensimmäinen listaus sisältää one-shot lehtiä, joilla tarkoitan tarinakokonaisuuksia jotka käsittävät alle 8 lehteä.

Left4Dead-comic

4 "lehteä" Arvosana  2/5

Aikanaan Left4Dead-pelin markkinointitempaukseksi tehty neliosainen web-comic. Yllättävästi ei niin toivoton kuin olisi voinut odottaa. Juonen kaari on ehjä, piirrosjälki suht laadukasta ja hahmot ok. Olisin lukenut pitempäänkin.

+Toimiva paketti

+Ilmainen

-Oheistuote, vaikka hahmojen taustan tietäminen ei oikeastaan olekaan tarpeellista, on se silti suotavaa.

Nazi Zombies

4 lehteä. Arvosana 0+/5

-Olematon juoni

-Ei yhtä ainutta positiivista muistikuvaa koko lehdestä.

Dead Ahead

3 lehteä. Arvosana 0+/5

-Olematon juoni & lyhyt

-Graafinen ulkoasu on tosi kökköä. Piirrosjälki ei miellytä ja lisäksi luettavuuskin kärsii, kun paikoitellen mustaa tekstiä mustalla pohjalla tai valkoista valkoisella.

The Crazies
4 lehteä. Arvosana 0+/5    

-Oheistuote, joka on siinä määrin riippuvainen elokuvastaan, ettei ilman sitä näkemättä saa oikein mitään irti sarjakuvasta. Elokuvaa pitää tämän lisäksi vielä selkeästi fanittaa, koska minä elokuvan nähneenäkään en saanut näistä oikein mitään irti.

Kuulumiset

Viimeinen viikko on ollut todella rento. Erinäisistä syistä vapaa-aikaa onkin tullut tavanomaista enemmän. Nurinkurisesti en kuitenkaan ole saanut aikaiseksi lähellekään samaa määrää asioita kuin silloin kun aikani on kortilla. Jalkapallo, Dreamhack ja LCS kaikki lohkaisseet osuutensa vapaa-ajasta.

Kirjoituspuolella minulla on valmistumassa seuraava sadun käsikirjoitus ja puolitiessä on sarjakuva, jonka epäilen kyllä päätyvän loppuiäkseen pöytälaatikonpohjalle. 

Viihdettä kulutin: 

Pelasin Dragon Age kakkosen lävitse. Pääsin siihen mukavasti sisään ja pystyin katsomaan sen heikkouksia sormien lävitse. Viihdyin.

Audiobook rintamalla kuuntelin kaksi lyhyttä b-luokan zombiekirjaa:

Michael Whetzel: The Pied Piper of the Undead

Deadlocked (Deadlocked #1) by A.R. Wise (Goodreads Author)

Kummastakaan ei kamalasti sanottavaa. C-luokan zombiekirjoja, jotka eivät tuo mitään uutta genreen. Ihan kiva tuotannolliselta kantilta katsottuna, mutta sitä suurempaa sisältöä saa etsiä. Toimivat kuitenkin näin lenkkikuunneltavana.

Scott Lynchin Republic of Thieves tuli myöskin audiobookkina päätökseen. Se oli minulle kova pettymys. Ensimmäisestä osasta pidin, toinen jätti vielä sitäkin paremmat mietteet. Niiden perään kolmas osa, joka oli varsin kaavamainen ja valju.
 
Sarjakuvia on arvosteltavien lisäksi kulunut kohtuullisesti:

Palasin vuosien jälkeen suosikkisarjakuvani Order of the stick -websarjakuvan pariin. Aikanaan jätin sarjan, kun olin siinä ajantasalla. Se vinoilee oivasti vanhoille D&D klisheille.

Sukelsin myös syvemmälle Dragon Agen maailmaan ja otin sieltä luettavakseni Orson Scott Cardin kirjoittamia sarjakuvia. Oheistuote-roolipelifantasiaahan nuo, mutta ei sentään kurjinta sellaista.

Kirjana tuli luettua Sergei Lukjanenkon Hämärän Partio, josta arvio tulossa lähipäivinä Risingiin.

Kesäkuun kirja-arvostelut

Ohessa linkit lähiviikkoina ilmestyneisiin kirjaesittelyihin ja arvosteluihin.

David Schiller (toim.): Zen : opas mielenrauhaan










Pascal Regnauld ja Benoît Sokal: Ankardo : Ankkavanhus ja meri












Alan Moore: Nemo : Jääsydän











Edgar Rice Burroughs: Marsin Nero












Grant Morrison: Teräsmies : Luodinkestävä

Dregen, Tore S. Börjesson: Minä, Dregen

Anime: Baccano!

Baccano on Duraran tekijöiden aikaisempi sarja, ja näiden kahden sanotaan jakavan saman maailman. vaikka tätä on varsin vaikea nähdä, sillä niin aikakausi kuin teemakin on kovin erilainen. Ainoan yhtymäkohdan minkä minä sarjojen välille keksin oli, että kaksi Baccanon hahmoista taitaa vilahtaa Durarassa. Kirjaimellisesti vilahtaa, eli ruutuaikaa muutaman sekunnin verran.

Sarjan rakentuu hyvin samalla tapaa kuin Durara. Valtava joukko hahmoja sijoittuu samaan kaupunkiin ja näiden välisistä konflikteista syntyy sarjan juoni. hahmot edustavat kliseisesti varsin erilaisia ihmistyypeistä hyväntahtoisista tolloista nerokkaisiin pahansuopiin.

Sarjan taustalla on tarina alkemisteista, jotka ovat ikuisen elämän jäljillä. Näiden kehittämä eliksiiri joutuu kuitenkin hakoteille ja aiheuttaa aikamoisen ongelmaketjun.

Kaiken kaikkiaan sarja on Duraran tapaan varsin viatonta viihdettä. Juoni ei ole kovinkaan kummoinen, mutta tuotannolliset tekijät: piirrosjälki, ääninäyttelijät ja sarjan yleisilme on viihdyttävä. Sarjaboksin hinta on 24 puntaa, joka on minusta ihan kohtuullinen summa 16 jaksosta.

Sarjasta lisää sarjan wikipediassa.

Arvosana: 2+/5

Kevyt ja helposti lähestyttävä sarja.     

Uudet kirjat - Kesäkuu

Minulle eksyneet uudet uudet arvostelukirjat ovat Lukjanenko loistava Hämärän Partio,
Sokalin: Ankardo - Ankkavanhus ja meri ja Moorcockin Teräksinen Tsaari.








Näiden lisukkeeksi hain kirjastosta tuhdin paketin Nemi-sarjakuvia. Olen viimeaikoina lukenut kyllä paljon Nemi albumeja muutenkin, mutta nämä kaksi ovat vielä kahlaamatta.

Erään tietokonepelin tarina: World of Darkness MMORPG

The Guardian: World of Darkness - the inside story on the death of a game

World of Darkness eli WoD oli minulle vuosituhannen vaihteessa rakas pelijärjestelmä. Kun kuulin, että siitä olisi tulossa massiivinen moninpeli olin varauksellisesti innostunut. Vampire: The Masquerade – Bloodlines osoitti, että pelimaalimasta voisi saada tunnelmallisen, mutta samaan aikaan pelkäsin mitä moninpeli pelille tekisi. Sata pelaajaa samanaikaisesti grindaamassa eri questeja ei kuulostanut lainkaan houkuttelevalta, kuten ei myöskään ylipäätänsä ajatus pelimaailman jakamisesta tollojen kanssa.

Lupauksia herätti myös se, että peliä tehtaili firma, joka oli jo ennestään tehnyt kehutun ja omanlaisensa MMO pelin, Eve Onlinen. Mutta kuten artikkeli paljastaa, ei elämä ollutkaan ruusuista. Vampire-peli kuoli jo ennen syntymäänsä.

World of Darkness - 2010 Animatic Trailer

Olisinko pelannut tätä peliä paljo? En tiedä, mutta sen tiedän että olisin kokeillut.

Kirja-arvostelu: Minä, Dregen

Dregen, Tore S. Börjesson

Like, 2014

Alkuteos:  Dregen: Självbiografin           

suomentanut Sirje Niitepõld

Arvosana 3/5

Ruotsalaiskitaristi Dregenillä on takanaan mittava ura ruotsin rockbändeissä. Parhaiten hän on tunnettu Hellacoptersin ja Backyard Babiesin kitaristina. Suomenkin puolella Dregen on ehtinyt vaikuttaa Michael Monroen uusimman bändin riveissä.

Elämänkerta on osa Dregenin taukoa Backyard Babiesista. Sen on koostanut Tore Börjesson ja muodostuu osaksi haastattelumuotoisesta kerronnasta, osaksi kolmannen persoonan kerronnasta. Ja Dregeninen elämästä riittää kerrottavaa. Hänen alkoholisti-isänsä itsemurha ja työelämään sopeutumattomuus sysäävät Dregenin kohti täysin tavallisesta poikkeavaa elämää.

Menestys tuntuu helpolta, mutta se ei tule ilmaiseksi. Bändielämä ja jatkuva juhliminen sekoittavat elämää ja hetken aikaa Dregenin elämä on suurissa vaikeuksissa. Rahasta tiukkaa ja rokkarin pakolliset huume & alkoholiongelmat kuluttavat miestä rankasti.

Tähän pelastus tapahtuu kun Dregen tapaa Pernillan, tulevan vaimonsa. Hän on ankkuri, tuntuu asettavan muuten niin levottomalle ja häilyväiselle Dregenille kiintopisteen. Avioliittoon syntyy puolestaan lapsi. Perhe-elämä on saanut miehen ymmärtämään paremmin maailmaa. Ongelmia on yhä, mutta ne eivät tunnu voivan vievän voittoa.

Elämänkerrat ovat hankalia aihepiirejä itselleni. Koen usein, että haluan kuulla mahdollisimman paljon henkilöltä itseltään, enkä mieheltä joka on mukana koostamassa elämänkertaa. Tästä seuraakin kirjan selkeästi suurin heikkous. Börjesson on aivan liikaa äänessä. Tämän toimittajan rooli näkyy kirjan rakenteessa. Siinä missä Dregenin kommentit hyppivät aiheesta toiseen, Börjesson pitää kirjan kuin junan raiteilla. Samalla Börjesson on asettanut Dregenin hyvin korkealle jalustalle ja hehkuttaa tämän saavutuksia aivan turhanpäiväisesti ja ennen kaikkea liikaa. Vaikka saavutukset ovat hienoja, objektiivisuus olisi ollut kaivattua ja jättää päätelmien tekeminen lukijoiden harteille.

Toinen, pienempi ongelma muodostuu kirjan toistavasta rakenteesta. Monesti sama asiasisältö kuullaan monen eri lähteen kautta, mikä on vähintäänkin puuduttavaa. Myös osa kirjan sisällöstä olisi voinut rajata ulos, kuten en usko että kovin moni kirjaan tarttuva tarvitsee kovin tarkasti tietää Dregenin ja Pernillan lapsettomuuden hoidoista.

Vioistaan huolimatta kirja on kuitenkin paras tarjolla oleva keino kurkistaa Dregenin sielunmaisemaan. Jos se ajatuksena tuntuu tarpeeksi kiehtovalta, tämä kirja on sinulle.